Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat AMKE, EOL, Kuntaliitto, SAJO ja Sivista esittivät (12.8.2026) yhteisissä eduskuntavaalitavoitteissaan viisi ratkaisua ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi seuraavalle hallituskaudelle.
Ammatillinen koulutus on paljon enemmän kuin nuorten toisen asteen koulutusta. Sillä on ratkaiseva rooli Suomen osaamistason nostossa, työelämän uudistumisessa ja alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Etelä-Savon yritysten kasvu, investoinnit ja työpaikat syntyvät osaavista tekijöistä. Ammatillinen koulutus ei ole kustannus, vaan alueen kilpailukyvyn tärkein investointi. Vakaa ja ennakoitava rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen sekä koulutuksen laadun turvaamisen.
Seuraavan hallituksen ratkaisuilla on suuri merkitys koko yhteiskunnalle. Ammatillisen koulutuksen on pystyttävä samaan aikaan tukemaan oppivelvollisia, vastaamaan nopeasti työelämän kasvaviin osaamistarpeisiin ja turvaamaan koulutuksen saavutettavuus koko Suomessa. Alueen väestökehitys, työvoimapula ja investointitarpeet edellyttävät vahvaa alueellista koulutusverkkoa. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on elinvoiman edellytys. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee huomioida alueelliset työvoimatarpeet ja harva asutus.
Ammatillinen koulutus onkin yhtä aikaa osa nuorten koulutusjärjestelmää, aikuisten jatkuvaa oppimista sekä alueiden elinvoiman ja osaavan työvoiman turvaamista. Koulutamme Esedulla osaavia ja vastuullisia tekijöitä työelämään, yrittäjyyteen ja jatko-opintoihin. Vuosittain Esedulla opiskelee lähes 2500 tulevaisuuden taitajaa. Järjestöt korostavat, että oppivelvollisilla tulee olla täydet opiskeluviikot, jotka koostuvat opetuksesta ja ohjatusta toiminnasta eri oppimisympäristöissä. Jokainen nuori, joka löytää oman alansa ja jää alueelle töihin, vahvistaa Etelä-Savon elinvoimaa. Siksi koulutukseen, ohjaukseen ja hyvinvointiin panostaminen on samalla investointi kuntien tulevaisuuteen.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut ammatilliseen koulutukseen yhä enemmän nuoria, joiden toimintakyky ei riitä opinnoista selviytymiseen. Koulutusjärjestelmä ei yksin pysty vastaamaan näiden opiskelijoiden tarpeisiin. Järjestöt esittävät opiskelukuntoisuuden vahvistamiseksi joustavia moniammatillisen yhteistyön malleja, joissa hyödynnetään ammatillisen koulutuksen, nuorten työpajatoiminnan ja hyvinvointialueiden palveluja ja osaamista. Samalla eri toimijoiden vastuut ja rahoitus on selkeytettävä niin, ettei puuttuvia sosiaali- ja terveyspalveluja paikata ammatillisen koulutuksen rahoituksella.
Esedu ei ole rahoituksen jo aiemmin vähennyttyä jäänyt ihmettelemään, vaan on jo etukenossa sopeuttanut toimintaansa omistajakaupunkiensa Mikkelin ja Pieksämäen kanssa vähentämällä toimitilojaan yli 60 % ja henkilöstöä 553:sta noin 260:een, eli yli 50 %. On kohtuutonta olettaa, että kaikki Suomen maakunnat olisivat samanlaisia. Tarvitsemme valtakunnallisella tasolla vahvan luottamuksen alueiden elinvoiman vetureina toimivien ammattiopistojen toimintaan. Kaikkien nuorten ja aikuisten osaamisen kehittämisestä osaa parhaiten huolehtia alueellinen toimija. Lopetetaan mikromanageraus ja vapautetaan energiaa tulevaisuuden kehittämiseen.
Yhä useammalle ammatillisen tutkinnon suorittaneelle on avattava mahdollisuus jatkaa korkeakouluun joko suoraan tutkinnon jälkeen tai myöhemmin työelämästä. Suomen koulutustasoa ei voida nostaa ilman ammatillista koulutusta. Järjestöt katsovat, että ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen väylä- ja polkuopintoihin tarvitaan selkeät ja yhtenäiset kansalliset rakenteet.
Alan vaihtajat tarvitsevat vahvat perustaidot. Yksikantainen ammatillisen perustutkintokoulutuksen rajoittaminen aikuisväestöltä on lyhytnäköistä ja johtaa helposti alueiden yritysten työvoimapulaan ja sitä kautta kannattavan toiminnan lakkauttamiseen. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden mahdollisuus nostaa osaamis- ja koulutustasoa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla on tunnistettava nykyistä vahvemmin. Työelämän osaajatarpeisiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti. Alueiden kilpailukyky rakentuu kyvystä kouluttaa oikeaa osaamista oikeaan aikaan. Oppisopimus on vaikuttava ja kustannustehokas ratkaisu työvoimapulaan. Siksi sen edellytyksiä on vahvistettava.
Ammatillinen koulutus on yksi keskeisistä keinoista vastata työelämän muutokseen ja osaavan työvoiman tarpeeseen. Seuraavan hallituksen on turvattava mahdollisuudet alanvaihtoon ja osaamisen päivittämiseen koko työuran ajan. Samalla on turvattava aikuisille mahdollisuus suorittaa ammatillisia tutkinnon osia, osaamiskokonaisuuksia tai tutkintoja, kun sille on tarve. Esedu ei tuota pelkästään tutkintoja. Se tuottaa työllisyyttä, yritysten kasvua, turvallisuutta, hyvinvointia ja alueen uudistumiskykyä. Tulevaisuuden taitajien kouluttaminen on koko maakunnan yhteinen menestystekijä.
Nuorten ikäluokkien pieneneminen muuttaa koulutuksen järjestämisen edellytyksiä koko Suomessa. Samalla työelämän osaamistarpeet kasvavat. Toisen asteen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus on turvattava koko maassa huomioiden huoltovarmuus ja kansallinen turvallisuus. Esedu kouluttaa osaajia kriittisille aloille ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta. Huoltovarmuus ei synny vain infrastruktuurista, vaan ihmisistä, joilla on osaaminen pitää yhteiskunta toiminnassa kaikissa tilanteissa.
Arja Flinkman
toimitusjohtaja, johtava rehtori
Etelä-Savon Koulutus Oy
Tuija Syrjäläinen
hallituksen puheenjohtaja
Etelä-Savon Koulutus Oy
Kuva: Kuvituskuva, Esedu