Aloitamme uuden juttusarjan, jossa käsittelemme ammatillisen koulutuksen uudistumista. Julkaisemme joka kuukausi aiheesta juttuja, joissa käsitellään ammatillisen koulutuksen reformia jostain tärkeästä näkökulmasta. Samalla kerromme miten me Esedussa valmistaudumme muutokseen.
Juttusarjan aloittaa koulutuspalvelujohtajamme Taru Särkkä:
Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin kesäkuussa ja se astuu voimaan 1.1.2018. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan.
Myös ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistettiin selkeämmäksi ja työelämän tarpeisiin paremmin vastaavaksi. Aikaisemmin ammatillisen koulutuksen järjestelmässä oli yhteensä 351 perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa. Uudessa järjestelmässä ammatillisia tutkintoja on 164 ja ne ovat entistä laaja-alaisempia.
Tutkintouudistuksen myötä ns. opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen koulutukset yhdistyvät ja jatkossa on vain yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto. Tutkintojen perusteet uudistetaan ja Esedussa teemme kuluvan lukuvuoden aikana näiden pohjalta kaikkiin tutkintoihin uudet toteutussuunnitelmat (entiset opsit).
Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus edetä omaan tahtiinsa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa (HOKS) mukaisesti. Opintojen alussa katsotaan, mitä osaamista opiskelijalla jo on ja mitä vielä puuttuu.
Opiskeluajat lyhenevät jatkossa, kun vain puuttuva osaaminen hankitaan koulutuksessa. HOKSissa kartoitetaan, miten opiskelija oppii parhaiten, onko esimerkiksi verkko-opetus tai työpaikalla oppiminen paras vaihtoehto. Esedussa rakennettava opintotarjonta mahdollistaa opiskelijan opintojen etenemisen joustavasti. Laadukkaalla ja monipuolisella opintotarjonnalla varmistamme myös sen, että työelämä saa tarvitsemiaan moniosaajia.
Työssäoppiminen nykymuodossaan katoaa. Jatkossa työpaikalla järjestetään koulutusta koulutussopimuksella ja oppisopimuksella, joita voi myös joustavasti yhdistellä. Ammattitaito osoitetaan aina käytännön työtehtävissä – näytöissä, jotka toteutetaan pääosin työpaikoilla. Osaamista arvioivat aina opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.
Uudistuva rahoitusjärjestelmä palkitsee koulutuksen järjestäjiä opiskelijoiden valmistumisesta, työllistymisestä tai siirtymisestä jatko-opintoihin. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjä saa pääosan rahoituksesta opiskelijoiden läsnäolon perusteella. Jatkossa vain puolet rahoituksesta on opiskelijamäärään perustuvaa perusrahoitusta loppu saadaan suorituksista (tutkinnot ja tutkinnon osat) ja vaikuttavuudesta (työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen).
Opetustyötä tehdään aikaisempaa enemmän yhdessä esimerkiksi työelämän, taitovalmentajien ja ohjauksen ammattilaisten kanssa ja asiantuntijuutta jaetaan. Ohjauksen ja valmentavan otteen merkitys kasvaa ja työtä tehdään monipuolisissa oppimisympäristössä, yhä enemmän työpaikoilla tai virtuaalisissa ympäristöissä.
Tämän lukuvuoden aikana uudistamme prosessimme vastaamaan uutta lainsäädäntöä, rakennamme osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelmat ja opintotarjonnan lisäämään joustavuutta sekä vahvistamme osaamistamme monipuolisesti.
Teksti ja kuva: koulutuspalvelujohtaja Taru Särkkä
Lue sarjan muut jutut: