Esedu järjestää alalle uutta koulutusta, johon voi hakea koko ajan jatkuvassa haussa. Samalla karistetaan vammaistyöhön liittyviä vääriä mielikuvia.
Töitä olisi tarjolla heti, mutta osaavaa työvoimaa ei ole. Työvoimapula on Etelä-Savon vammaistyössä tällä hetkellä akuutti ongelma.
Tilannetta yrittävät ratkaista yhä tiiviimmässä yhteistyössä vammaispalvelujen tarjoajat ja Etelä-Savon ammattiopisto. Viime syksystä alkaen opiskelijoilla on ollut mahdollisuus opiskella Esedussa vammaistyön osaamisalan opintoja.
Vammaistyö on yksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osaamisaloista. Vammaistyön voivat valita sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suorittavat opiskelijat että tutkinnon jo suorittaneet lähihoitajat. Osaamista voivat tulla hankkimaan myös alanvaihtajat.
Tällä hetkellä suurin osa vammaistyön osaamisalan valinneista on aikuisia. Monilla on lähihoitajan tutkinto ja alan työkokemusta, mutta nyt he saavat pätevyyden myös vammaistyöhön.
Työnantajat ovat tyytyväisiä opintojen järjestymiseen.
”On ollut ongelma, ettei erikoisopintoja ole ollut ammattikorkeassa tai ammattiopistossa. Olemme tehneet Esedun kanssa hyvää yhteistyötä ja kertoneet, minkälaista koulutusta työelämä tarvitsisi”, kertoo Vaalijalan kuntayhtymän neljän eri yksikön johtaja Jenni Rytkönen.
Esedun päätoiminen tuntiopettaja Leena Nurminen iloitsee puolestaan siitä, että ammatillisen koulutuksen uudistus on mahdollistanut joustavammat tavat järjestää opetusta. Vammaistyön opiskeluun ei ole ollut niin paljon hakijoita, että siihen olisi saatu ryhmämuotoista opetusta. Nykyään opetusta voidaan kuitenkin toteuttaa työelämälähtöisesti ja yksilöllisesti.
Vammaistyön opinnot ovat järjestyneet ensisijaisesti oppisopimuksin. Opiskelija on hankkinut itselleen työpaikan, minkä jälkeen teoriaopintojen tarve ja suorittamistapa on suunniteltu tapauskohtaisesti.
”Ammattiopetuksen reformia on moitittukin, mutta siitä on ollut myös paljon hyötyä. Koululuokassa istuminen ei ole ainoa tapa hankkia osaamista”, Nurminen sanoo.
Koulutuksesta ei vielä tiedetä
Vammaistyö kärsii vanhoista, vääristä mielikuvista. Moni ei edes harkitse sen opiskelua, vaikka käytäntö on osoittanut, että moni alalle lähtenyt myös jää sinne.
”Kaikki hoivatyö on vaativaa. Vammaistyö vaatii kykyä kohdata erilaisuutta sekä omia ennakkoluuloja ja toimintatapojaan. Onneksi käy myös niin, että tutustuttuaan alaan opiskelija huomaakin viihtyvänsä ja jää”, Nurminen kertoo.
”Jos pärjää ihmisenä ihmiselle, pärjää tälläkin alalla”, rohkaisee Rytkönen.
Opiskelijoiden vähäisyyteen saattaa vaikuttaa myös se, että vammaistyön osaamisala on uusi. Myös työelämälähtöinen tapa hankkia osaamista voi tuntua vieraalle.
Jos vammaistyöhön erikoistuminen kiinnostaa, ota yhteyttä Eseduun. Vammaistyön opintoihin voi hakea koko ajan jatkuvan haun kautta.
Jenni Rytkönen rohkaisee tulemaan paikan päälle Vaalijalaan.
”Meille saa tulla tutustumaan. Siitä voidaan sitten lähteä miettimään opintoja.”
Kuvateksti: Jenni Rytkönen johtaa Vaalijalassa muun muassa monipalvelukeskus Savosetia. Sen työosastoista tunnetuin on autopesula.
Juttu alunperin julkaistu LS Keskiviikon välissä ilmestyneessä Esedun liitteessä 8.5.2019.