Metalliala oli yläkoulun jälkeen Joonas Innaselle selkeä valinta. Esedusta Innanen valmistui levyseppähitsaajaksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Amiksesta tie on vienyt kansainvälisen yrityksen tuotekehitys- ja suunnittelupäälliköksi.
”Aloitin kone- ja metallialan opinnot Esedulla koneistuksen parissa. Vähitellen minua alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän hitsaus, ja lopulta suuntauduinkin levyseppähitsaajaksi.”, kertoo Innanen.
”Olin harjoittelujaksoilla mukana isommissa rakennusprojekteissa, joiden kautta kiinnostus levysepän tehtäviin lisääntyi.”
”Olin käynyt koneistuksesta jo kuitenkin perusteet, niin halusin syventää omaa osaamistani entisestään.”
Ammattiopistosta Innanen suuntasi ammattikorkeakouluun ja materiaalitekniikan opintoihin. Kuitenkaan polku toiselta asteelta ammattikorkeakouluun ei ollut aivan suorin mahdollinen.
”Osallistuin Taitaja SM-kilpailuihin viimeisenä opiskeluvuotena, ja sijoituin viidenneksi. Minulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua ammattitaidon MM-kilpailujen karsintoihin, ja kilpailemaan Suomen edustuspaikasta teräsrakennetöissä.”
”Voitin karsinnat ja pääsin mukaan ammattitaidon MM-kilpailuihin. Valmentauduin kilpailuihin Esedulla, jossa toimin samalla myös opetustehtävissä. Valmennusapunani olivat kone- ja metallialan opettajat Petri Kosunen sekä Pasi Vuohelainen, joka toimi myös MM-kisoissa experttinäni.”, kertoo Innanen.
”Valmentauduin hyvin itseohjautuvasti. Pyysin palautetta, mutta pyrin itse keksimään ratkaisuja ja keinoja, kuinka työt kannattaa toteuttaa. Kyseenalaistin myös paljon perinteisiä menetelmiä.”, muistelee MM-pronssimitalisti.
Rohkeus ja kiinnostus kehittää itseään ovat varmasti Innasen salaisuus uralla etenemiseen. Nuoresta miehestä paistaa innokkuus tehdä oman alan töitä, sekä suuri halu oppia uutta.
”Metallialan opintojen ohella opiskelin itse vapaaehtoisesti 3D-mallinnusta, ennen kuin se edes alkoi meillä varsinaisissa opinnoissa.”
”Tällä hetkellä vapaa-aika menee showauton rakentamisessa. Autohifi-kilpailujen jälkeen innostus säilyi, ja nyt rakennamme laitevalmistajalle näyttelyautoa kilpailuautomme pohjalta. Tässäkin harrastuksessa pääsee hyödyntämään koulun oppeja: 3D-mallinnusta, hitsaus- sekä koneistustaitoja.”, kertoo Innanen.
26-vuotias Innanen työskentelee tällä hetkellä Tehomet Oy:llä tuotekehitys- ja suunnitteluosaston päällikkönä. Työtehtäviin kuuluvat muun muassa konsernin suunnittelutoiminnasta vastaaminen sekä erikoisprojektien suunnittelu.
”Koen, että amis on järkevin vaihtoehto ennen ammattikorkeakouluopintoja – ainakin minun kohdalla oli näin. Kaikki käytännön asiat on helpompi ymmärtää, kun on taustalla ammatillinen perustutkinto.”
”En tiedä missä olisin tällä hetkellä ilman amiksesta saatuja käytännön oppeja. Sain Esedulta todella hyvät pohjat vaativiin työtehtäviin. Pystyn nyt ymmärtämään koko tuotantoprosessin, aina alusta loppuun saakka.”
Metallialan opettaja Ari Tiusanen kertoo, että työllistymistilanne metallialalla on tällä hetkellä hyvä.
”Motivoituneille alan ammattilaisille riittää aina töitä.”
Opettaja Petri Kosunen jatkaa: ”Etelä-Savon alueella on kova työvoimatarve metallialan ammattilaisista. Työpaikkoja on tarjolla ympäri maakuntaa.”
Nykyään kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta voi valmistautua myös koneasentajaksi. Koneasentajan koulutusta on tarjolla Pieksämäellä, Mikkelissä suuntautuminen on levyseppähitsaajaksi.
”Koneasentaja on moniosaaja. Pystyy työskentelemään laaja-alaisesti, kuitenkin halliten koneistuksen ja levyseppähitsauksen perusteet.”, kertoo Tiusanen.
”Tutkinnossa on aiempaa enemmän yhteistyötä sähköalan kanssa. Kone- ja tuotantotekniikan tutkinnon sisällössä on lisääntynyt sähköalan osaaminen.”
Tutkintokoulutuksen lisäksi sekä Mikkelissä että Pieksämäellä on tarjolla metallialan muuta koulutusta.
Lisäksi tarjolla myös metallialan muuta koulutusta: esedu.fi > Muu koulutus > Kone ja metalli
Teksti: Marika Auvinen
Kuva: Saara Purhonen (amk-harjoittelija)